Albert Edelfeltin Ateljee

Taiteilija Albert Edelfelt

Valokuva. Albert Edelfelt ateljeessaan Haikkoossa kesäkuussa 1905. Porvoon museo.

Albert Edelfelt on yksi merkittävimmistä suomalaisista taidemaalareista ja taide-elämän vaikuttajista. Albert Edelfelt syntyi Kiialan kartanossa lähellä Porvoota 21.7.1854.  Ylioppilastutkinnon hän suoritti 17-vuotiaana vuonna 1871. Ylioppilaskesänä hänet palkattiin piirtäjäksi Suomen Muinaismuistoyhdistyksen ensimmäiselle taidehistorialliselle tutkimusretkelle Lounais-Suomeen ja Ahvenanmaalle.

Edelfelt opiskeli taidetta Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja yliopiston piirustussalissa vuosina 1869–1873. Hän jatkoi opintojaan Antwerpenin taideakatemiassa 1873–74, opiskelun suuntauksena oli historiamaalaus. Hän halusi kuitenkin Pariisiin, minne hän saapui toukokuussa 1874. Edelfelt ryhtyi opiskelemaan historiamaalari Jean-Leon Gerômen ateljeessa Ranskan taideakatemiassa École des Beaux-Artissa. Keväällä 1877 hän maalasi teoksen Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. Teos sai hyvän vastaanoton Pariisin salongissa ja sitä pidetään suomalaisen realistisen historiamaalauksen huipentumana, mutta jonka aika oli jo kuitenkin ajamassa ohi.

Uusi suuntaus oli realismi ja realistinen ulkoilmamaalaus. Vuonna 1879 Edelfelt maalasi Lapsen ruumissaaton, joka edustaa psykologista realismia.  Tällä maalauksella hän sai kolmannen palkinnon salongissa, jonka myötä avautui hänen tiensä myös kansainväliselle maineelle. Haikossa syntyneiden maalausten myötä saavutettu menestys avasi Edelfeltille ovet paitsi kansainväliseen taidekauppaan myös Venäjän keisarin hoviin.

Vuonna 1888 Edelfelt solmi avioliiton rikkaan perijättären ja tunnetun kaunottaren Anna Elise (Ellan) de la Chapellen kanssa. He olivat tunteneet toisensa lapsuudesta asti.  Heidän poikansa Erik syntyi saman vuoden lopussa. Avioliitosta ei kuitenkaan tullut onnellista.

Elämänsä viimeisten vuosien aikana Edelfelt pyrki seuraamaan aikaansa, mutta symbolismi ja syntetismi eivät häntä erityisesti innostaneet. Edelfeltin työtahti oli armoton, ja 18.8.1905 sydänhalvaus päätti hänen elämänsä. Hänen aikainen kuolemansa järkytti, ja hänen hautajaisistaan muodostui koko kansan surujuhla. (CM)

Lähteet: Hintze, Bertel 1953. Albert Edelfelt. Helsinki: WSOY.